Kynät

Kuulutko penaalin terävimpiin kyniin?

Useat mallit pyrkivät selittämään teknologian omaksumista. Mallit huomioivat eri määrin aikomusta, ja jotkut niistä jopa itse toimintaa. Asiaa voi lähestyä lyijykynä metaforan kautta, jonka on kehittänyt Lindy McKeown. Lyijykynän avulla jokainen voi helposti asemoida itsenä, ja asiakkaansa teknologian omaksumisen suhteen.

Lähdetään liikkeelle kumipäästä. Mikä on kumin tehtävä?  – tehdä kaikkensa, jotta lyijypään työ saadaan kumitettua pois. Metalliholkit puolestaan pysyttelevät alueella, jonka jo osaavat. He eivät koe, että teknologiasta olisi heille mitään hyötyä. ”Tuttu ja turvallinen” on heidän tunnuslauseensa. Metalliholkkien välistä löytyvät ”Roikkujat”. He puolestaan tietävät kaiken tarpeellisen, juoksevat erilaisissa seminaareissa, mutta eivät itseasiassa tee mitään.  Sitten tulevat ”Puuosat”, joita on suurin osa. Heillä teknologia tulisi kyllä käyttöön, jos joku vain tekisi asian heille helpoksi. Neuvoisi mitä ja miten.  Seuraavaksi tulevat ”Terävät”. He seuraavat mitä lyijypäät tekevät. He oppivat muiden tekemistä virheistä ja ottavat parhaat osat käyttöön. Vielä ovat jäljellä ”Lyijypäät”. He ovat innovaattoreita, jotka ottavat uudet teknologiat ensimmäisenä käyttöön.

En taida olla aivan terävintä kärkeä

Mietitäänpä vaikka mobiilimaksamista, joka on ollut käytössä jo jonkin aikaa. Lyijypäät alkoivat jo aikaa sitten käyttää uusia ratkaisuja – heille mobiilimaksaminen on täyttä arkipäivää. Kumipäät puolestaan tekevät kaikkensa kumittaakseen tuon tiedon pois – ”aivan turhaa”. Metalliholkit pitävät kiinni vanhasta, ”ei tässä mitään uusia maksamisen tapoja tarvita”. Sitten löytyvät myös roikkujat, jotka juoksevat useissa tilaisuuksissa ja seminaareissa. He periaatteessa tietävät kaiken tarpeellisen, mutta teot puuttuvat. Puuosia lienee aika monta, ”ottaisin kyllä käyttöön, jos tietäisin miten.” Ja terävät ottavat parhaat osat käyttöön.  Minä olen tässä kohtaa penaalin terävänpään ja puuosan rajalla. Silloin kun mobiilimaksaminen on järkevää, käytän sitä. Rehellisyyden nimissä myönnän kuitenkin, että en kyllä tiedä miten sitä kaikkialla käytettään. Joten aivan terävimpään päähän en pysty itseäni asemoimaan.

Teknologian käytön vaivattomuus on todettu merkittäväksi tekijäksi omaksumisessa. Mobiilimaksamisen osalta sanoisin, että kyseiset palvelut ovat vaivattomia käyttää – tosin parannettavaakin kyllä löytyy. Joten, jos nyt mietit, että et ole vielä tämän asian kanssa penaalin terävintä kärkeä, niin se on helposti korjattavissa. Tarkoitukseni ei ole tässä mainostaa mobiilimaksamista. Yritän vain kertoa, että uuden teknologian omaksuminen voi olla helppoa ja helpottaa suuresti arkipäivää. Teräviä päitäkin on paljon, ja he useimmiten mielellään auttavat eteenpäin. Yrittäjänä täytyy pyrkiä ymmärtämään, missä kohtaa lyijykynää omat asiakkaat menevät, jotta voi auttaa heitä omaksumisprosessissa.

WII-FM – Mitä siinä on minulle?

Ymmärrän kyllä myös hyvin, ettei kaikille teknologisista uudistuksista ole aina hyötyä. Ja tämä johtaakin siihen totuuteen, että kaikessa teknologisessa kehityksessä tulisi keskittyä asiakkaan saamaan ydinhyötyyn. Aika usein vielä näkee sovelluksia, jotka saattavat olla teknisesti erinomaisia, mutta mitä asiakas niistä hyötyy? WII-FM radiokanava: What’s IIFor Me. Tässäpä sitä onkin haastetta kerrakseen tuotekehittelijöille. Olet teknisesti älykäs, pystyt kehittämään kaikenlaisia hilavitkuttimia. Mutta miten varmistat, että asiakkailla on oikeasti tarve siihen? Asiakas aidosti keskiöön – siinä on mielestäni digitaalisuuden ydin. Surullisen kuuluisia esimerkkejä on liikaa. Pelkkä teknologia edellä, ei kannata rynnätä liikkeelle. Toisaalta teknologian omaksumisen malleja kehitettäessä on myös mietitty vaihtoehtoista lähestymistapaa. Miten päin tämä oikeastaan meneekään: Muokkaako teknologia käyttäjää, vai käyttäjä teknologiaa? Vaihtoehtoisen lähtökohdan oletus on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden käyttäjien kesken – puhutaan asiakkaasta tuottajana. Valta todella näyttää siirtyneen kuluttajalle.

Pointtini tässä on, että kun yrityksessä lähdetään miettimään digitalisaation mahdollisuuksia, liikkeelle tulee lähteä asiakaskäyttäytymisen ymmärtämistä. Tässä maailman menossa voi todeta, että tarvittavat teknologiat yleensä löytyvät – kysymys onkin siitä, miten tuolla teknologialla voit tarjota asiakkaillesi lisäarvoa.  

 ---

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä (ESR) -hankkeen tavoitteena on vahvistaa digitalisaation osaamista ja johtamista sekä rohkaista uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Hanke tarjoaa ohjausta ja tukea digitalisaation hyödyntämisessä ja työhyvinvoinnin ylläpitämisessä. Hankkeen kohderyhmänä ovat Keski-Suomen mikro- ja pk-yritykset. Hankkeen toiminta-aika on 2016-2019.

Kirjoittaja

Hannele Haapio
Hannele Haapio
Tekstin kirjoittaja on projektitutkija Hannele Haapio. Hän toimii Digijohtajaksi –hankkeessa Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun edustajana. Hänen tavoitteena on väitellä tohtoriksi markkinoinnin opintosuunnalta.

Hannelen kiinnostusalueena ovat: digitaalinen markkinointi, omnikanavaiset asiakaskokemukset, ketterät menetelmät johtamisessa sekä tunteiden merkitys digitaalisessa ympäristössä. Tässä postauksessa pohdiskellaan, miten me omaksumme uutta teknologiaa ja miksi tuon toiminnan ymmärtäminen on yrittäjälle tärkeää.

Aiheeseen liittyvää