Kari Kivisaari 2

#KSY80 - 2. LVI-asennus Kari Kivisaari Oy

Yrittäjä Kari Kivisaari ajautui yrittäjäksi. Meni tyttöystävän kanssa sukset ristiin ja paluu kaupungista kotikonnulle oli edessä. Työpaikka oli, mutta matkaa sinne oli 70 kilometriä. Isällä oli autokorjaamo, mutta nuoren miehen ja isän taistelut olivat liian suuria. Isoäiti oli yrittäjä ja mummo isolla M-kirjaimella, hän otti miehen suojiinsa ja rohkaisi yrittäjäksi. Olin vasta suorittanut asepalveluksen ja lähes rahaton. Ei rahaa ei tyttöystävää.

Perustin kuitenkin yrityksen ja siihen sain apua edellisessä työpaikassa tutuksi tulleelta kirjanpitoalan yrittäjältä ja mummolta. Alku oli hankalaa sillä verotoimistosta ei annettu ennakkoveronumeroa. Perusteet: olet liian nuori. Lisäksi verojohtaja juoppotteli toisinaan isäni kanssa ja oli sitä mieltä, että ei minusta ole yrittäjäksi. Kirjanpitäjäni laittoi verotoimistoon viestin, että saisiko syyn kirjallisesti. Ei tullut syytä, tuli ennakkoveronumero.

Meni neljä kuukautta ja minulla oli tyttöystävä (vahva persoona) ja asunto. ”Miten tässä näin kävi?", mietin monesti. Velkaa yritykselle en suostunut ottamaan, vaan kaiken hankin tulorahoituksella. Hitsasin ensimmäistä pakettiautoani viikon, että sain sen katsastettua.

Kohti kasvua

Meni kaksi vuotta, oli tytär ja isompi asunto. Meni neljä vuotta, oli omakotitalo ja toinen tytär. Yritys kasvoi ja hivenen oli palkattua apua, kunnes 1990 palkkasin ensimmäisen vakituisen työntekijän. Enimmillään työntekijöitä on ollut yhdeksän, joista yleensä kolme vakituista. Työt kasvoivat ja muuttuivat vaativimmiksi, tarvittiin niitä johtamaan riittävän koulutuksen omaava henkilö. Koulutin itseäni ja työntekijöitäni kursseilla, mutta se ei enää riittänyt. Lähdin opiskelemaan ja neljän vuoden päästä yrityksen johdossa olikin insinööri.

Tämä mahdollisti vaativammat työt ja reviiri kasvoi. Polku vei toiminimestä osakeyhtiöksi. Matkan varrella olemme tehneet omakotitaloja, rivitaloja, konepajoja, liikuntahalleja, kouluja, jätevesipuhdistamoja ja lähes kaikkea, mitä voi vaan tehdä. Valtava määrä paikkoja ja ihmisiä on kohdattu. Matkalla oli ohdakkeita, kun rakensimme yritykselle hallin ja se rahoitettiin valuuttaluotolla. Moni muistaa miten kävi, kun laina tuplaantui. Siitäkin selvittiin, mutta tukka hieman harveni.

Kiitosten aika

Nyt jos osaisin olla onnellinen, niin kaikki olisi mallillaan. Yritys on Suomen vahvin -sarjassa korkeimmalla portaalla ja nuo alussa tulleet tyttäret maistereita ja toinen kohta tohtori. Kyllä suomessa yrittäjä pärjää, kun on sitkeä ja uskoo asiaansa. Iso krediitti pitää antaa isälle, kun kuitenkin sain siipeillä korjaamolla ja osa työstä alussa tuli myös sieltä. Osaaminen ja talentti on myös osittain perittyä, sitäkään ei voi ostaa rahalla.

Yksi perjantai-ilta muutti myös yritykseni suuntaa alkutaipaleella. Kävellessäni baariin pysäytti minut paikallisen Osuuspankin toimihenkilö ja sanoi: "Olet tehnyt tarjouksen rivitalon putkitöistä. Pystytkö sen antamallasi hinnalla tekemään?" Vastasin: "Pystyn." Hän lupasi puhua puolestani ja sain tuon ensimmäisen isomman työn. Siitä alkoi kasvu, kiitos Heikki!

Haluan kiittää myös kaikkia niitä, jotka ovat antaneet työtä matkan varrella.

Tutustu yritykseen tarkemmin osoitteessa www.lvikivisaari.fi


Aiheeseen liittyvää