Ilona Lundström 2017.jpg

Saako hankinnoissa epäonnistua?

Innovaatiot ja epäonnistuminen kulkivat käsi kädessä Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Ilona Lundströmin puheenvuorossa, Julkisten hankintojen seminaarissa 30.3.2017. Suomalaista kulttuuria, saati sitten julkisia hankintoja ei leimaa lupa epäonnistua. Tähän tahraan Ilona tarttui vakavasti, mutta kuitenkin pilke silmäkulmassa.

– Ei ole niin vakavaa jos kaikki ei mene kuin Strömsössä. Se joka sanoo, että ei ole tehnyt virheitä on hänen varjonsa se, että ei todennäköisesti ole saanutkaan kauheasti aikaiseksi. Kun luodaan uutta, virheitä tulee. Tämä on vain hyväksyttävä, muistutteli Ilona.

 

Riskin välttämistä vai riskin hallintaa?

Lundströmin mielestä riskien hallinta on vain ani harvoin riskien välttämistä. Riskien kanssa eläminen on puhdasta johtamista.

– Mieti ensimmäisenä onko riski strateginen vai operatiivinen? Olemme niin huolissaan teemmekö asiat oikein, että unohdamme tarkastella teemmekö oikeita asioita. Mieti onko tavoitteesi oikea, onko juuri tämä hankinta oikea yrityksellesi ja saatko mukanaolosta niitä hyötyjä joita olet hakemassa?

 

Syö elefantti pala palalta

Jotta riskejä päin on helpompi astella, on hyvä käydä läpi ne riskit joita ei hyväksytä. Mitä tarkoittaa jos riski realisoituu, mitä siitä seuraa? Kuinka toiminta jatkuu riskin realisoituessa? Entä miten reagoit, kun kauhein tapahtuu?

– Riskienottoa helpottaa, jos olet kirkastanut itsellesi kuinka toimit, jos pahin tapahtuu. Yksi riskienhallinnan parhaimpia keinoja on road mapin piirtäminen, jossa katsotaan kuinka elefantti syödään pala palalta. Osoitetaan matka ja sen stepit, astinlaudat selkeytyvät matkalla, mutta näin meillä on selkeä suunta jota kohti menemme, vaikka matkalla sattuisikin kurssia heilauttavia asioita. Näin asioiden hallinta pysyy sinulla, vaikka sitten este kerrallaan - päämäärä kirkkaana. Jos kuitenkin epäonnistut, niin epäonnistu nopeasti, opi nopeasti ja korjaa nopeasti, kiteytti Lundström.

Perinteisesti riskejä on hallittu hankinnoissa työntämällä ne sisään hankintaan ja vastuu toimittajalle. Lundström toivoisi näkevänsä tulevaisuudessa Suomessa enemmän Amerikan kulttuuria, jossa voitot jaetaan sopimusperusteisesti toimittajalle ja hankkijalle.

 Hasemma2017.jpg

Innovaatio on keksintö, kunnes se otetaan käyttöön

Innovaatioita on monenlaisia, luennoitsijan mielestä tärkeintä on, että se tuottaa käytännössä hyötyä ja menee käyttöön. Ilman tätä se on vain keksintö.

– Innovaatiota pidetään ehkä hieman puuhasteluna ja ei niin vakavana puuhana, mutta tällä puolella piileekin sitten mahdollisuudet säästöön ja parempaan toimintaan. Innovatiivisuus kuuluu hyvään hallintoon. Olemme sitten virassa tai toimihenkilöinä, meidän jokaisen työnkuvaan kuuluu lähtökohtaisesti kehittäminen, niin että teemme parempaa tulosta, muistutti Lundström.

Kova ydin innovatiivisissa hankinnoissa on se, että asiakas nostetaan aina keskiöön, häntä kuunnellaan ja lopputuote on hyödyllinen käyttäjälle. Ludströmin mielestä hankinnat ovat voimallinen työkalu kunnan johtamisessa, mikä tahansa voi olla innovatiivinen hankinta, mutta kaikki hankinnat eivät ole innovatiivisia.

– Virkamiesten agendan kärjessä on oltava kehittämiseen kannustaminen! Julkisen sektorin tulee tehdä oma osuutensa innovaatioprosessissa, eli ottaa kehitetyt ratkaisut käyttöön painotti Lundström.

Innovaatioita pyöriteltiin käytännönläheisesti hankintaseminaarissa myös Keski-Suomen hankinta-asiamies Veli Puttosen vetämässä paneelissa. Puttonen on sitä mieltä, että Keski-Suomesta tehdään innovaatioiden toteutuksen maakunta.

 

 Teksti ja kuvat: Katja Hyytiälä


Aiheeseen liittyvää